14. päivä

 

nyt on kaksi kaunista viikkoa uutta elämää takana, ja luoja ties kuinka monta vielä edessä, ja olo on hyvä, kevyt ja onnellinen! painoa on tippunut vähän yli 3 kiloa, kun ensimmäisellä viikolla sitä lähti niin reippaasti pois, ja painan siis 80,5 kg - ei paha. olen laihdutellut viimeisten parin vuoden aikana useampaankin otteeseen ja tuo kasikympin alitus on ollut mulle erityisen vaikeaa, ihan kuin jokin henkinen rajapyykki. sitten, kun vaaka näyttää 79 pilkku jotain, voin oikeasti vasta todeta, että olen onnistunut laihdutuksessani. ennen sitä voin vaan pelätä repsahdusta ja taistella entisiin ruokailutottumuksiin palaamista vastaan.

mittailin tuossa aamun kunniaksi itteäni, ja ihan kivalta kaverilta se mittanauha tällä viikolla vaikutti:

olkavarren paksuimman kohdan ympärys - 35 cm (+- 0 cm)

rinta - 94 cm (-2 cm)

vyötärö - 85 cm (-1 cm)

lantio - 104 cm (-2 cm)

takamus - 110 cm (+ 1 cm tätä en kyllä ihan sulata, ehkä oon mitannut jostain väärästä kohtaa sitten ekalla kerralla)

reisi - 68 cm (-2 cm)

pohje - 39,5 cm (-0,5 cm) 

oon ihan tyytyväinen itteeni, mutta tyytyväisempikin voisi olla. viime viikolla tuli herkuteltua aivan liikaa, ja varsinkin näin laihdutuksen alkutaipaleella semmoinen toiminta ei liene kovinkaan suositeltua. mulle vaan ei toimi semmoinen totaalikieltäminen joitain ruokia kohtaan, niin kuin nyt karkkeja. pastaan, perunaan, riisiin tai leipään en ole koskenut pitkällä tikullakaan kahteen viikkoon, mutta karkeista en vaan osaa luopua :-( jos olisin rahoissani kehittelisin semmoinen palkintosysteemin, että jos olen ollut vaikka kolme viikkoa ilman karkkia, niin ostan sitä ja tätä, mutta köyhällä ei ole oikein varaa palkintoihin :-D paitsi ruokasellaisiin, haha. 

mutta tänään, tänään se tapahtuu. nimittäin salikortin hankkiminen, finally. meen semmoiselle bailacaribia-tanssitunnille, ja nyt ihan oikeasti meen. varmuuden vuoksi lienee syytä pukeutua jumppavaatteisiin jo tunteja ennen tunnin alkamista, että sitten ei tartte kuin ottaa ja lähteä ja nauttia! ja tunnin jälkeen mietin jälleen kerran samaa sitä samaa asiaa: miksi ihmeessä en aloittanut tätä aikaisemmin?